Lastenhuone, tuo vähän kuvattu koppi.
Siinä lauseessa se tulikin, pienihän se on. Kaksi ihmistä pitäisi asuttaa ja tavaraa liikaa. Mutta niillä mennään. Ohessa kuvapläjäys ja luvassa ei ole blogikamaa stailattuineen, valoisine, avarineen kuvineen.
Kävin kuvauskierroksella pitkästä aikaa lastenkammiossa, onhan siellä järjestyskin muuttunut.
Tämän huoneen kanssa olen oppinut että tätä huonetta ei sisusteta äidille vaan lasten ehdoilla mennään.
Tytön sänky oli jo vaikka kuinka päin, mutta hän on alkanut pelkäämään kovasti iltaisin, joten tämä on ollut ainoa toimiva systeemi. Tästä kun sängyllä makaessa. näkee ovelle päin suoraan.
Eilen pistettiin tauluhyllylle jouluvalotkin, koska uniin on tullut paha mies taikakäsineen. Mutta paha mies pelkää jouluvaloja! Eilen ensimmäistä kertaa kuukausiin nukuttaminen ei ollutkaan järkyttävää showta, joten ehkä ne jouluvalot sittenkin auttaa :)
Ja poikasen paikka on viereisessä sängyssä. 3 vee ja vielä pinnasängyssä. Mutta mikäs siinä kun mahtuu!
Annoin nyt lasten toiveille periksi ja ostettiin kummankin lempivärissä Ikeasta sängynvierus-matot. Pieneen ne on kyllä tyytyväisiä vaikka sisustuksellisesti ei hivele silmää.
Ja pienet aarteet säilyy säilyttimissä.
Nukkekoti on kaaoksen vallassa mutta sisustakoon kuinka neiti itse haluaa.
Vanhemmalle on tehty paikka iltasadun lukua varten.
Tarrataulukot seinällä, kustakin nätisti nukkumaanmenosta kun saa tarran.
Sävyyn sopiva tipunaulakko seinällä.
Valaisinkin aika romanttisen puoleinen tyttö-poikahuoneeseen. Mutta on vaan se nätti.
Siinä hieman lastenhuoneen realiteettia.
