Netissä surffatessani eksyin kalkkimaalauksesta kertovaan blogipostaukseen. Hassua sinänsä, koska huomasin kommenttikentässä oman kommenttini vuodelta 2013. Silloinhan sen muistinkin, että kuinka mä siihen aikaan halusinkaan kotiin omaa kalkkimaaliseinää!
Nyt kun asun itsekseni ja jarruja ei ole, niin ei kuin vain toteuttamaan tätä ikihaavetta!
Nougatista hankin pussin Kalkitiriä.Tattista vain Nougatin tytöille!
Maali on oikeastaan jauhoa josta tehdään lettutaikinaa muistuttava mössö.
Ja lopputulos olikin jotain käsittämättömän kaunista.
Seinään sai mielettömän elävän pinnan, jota kutsutaan myös clowdy effectiksi. Pinta tehtiin x-tekniikalla, eli periaattessa maalaat pieniä x-kirjaimia edeten eteenpäin. Lapset sai auttaa maalaustöissä ja oikeastaan lasten maalaama kohta onkin seinästä kaikkein paras, ihanan epätasainen ja elävä.
Ja juhlan kunniaksi sain kiinnitettyä uuteen maalipintaan String-hyllykön. Viimeinkin.
Vaikka värimuutos nyt ei suurensuuri ollutkaan, niin kyllä yhdellä struktuuriseinällä saa kivaa vibaa kotiin. Tässä ennen-jälkeen kuva.
Kalkitir-maali on kyllä loistava. Maali on myrkytön ja melkein hajuton. Ja mikä parasta, jos satut tätä roiskimaan vääriin kohtiin tai lattiaan niin pyyhit vai pois eikä siitä jää edes jälkeä.
Miinuspuolena tosin on että maalattua seinää ei voi nyt enää pyyhkiä. Eli jos aion sotata seinää jollain tavoin, ei auta kun maalata päälle :)
Kelpaa nyt köökissä keitellä keitoksiaan.