Se tunne, kun saat toteutettua vuosia ja vuosia kyteneen haaveen. Sanoinkuvaamatonta.
Mutta näin on päässyt käymään Hyypiöllekkin.
Olen erittäin harkitseva kuluttaja, varsinkin kalliimmissa ostoksissa. Sen takia Hyypiölä ei ole täynnä Design-klassikoita. Johtunee myös vähävaraisesta yksinhuoltajan taloudesta, mielijohteesta ei noin vain ostella kulutushyödykkeitä.
Mutta nyt vihdoin yksi haave toteutui, nimittäin Lepakkotuoli.
Tästä klassikosta olen unelmoinut vuosikaudet. Meikäläisen lapsuudenkodissa on näitä ollut kaksinkin kappalein, mutta vuosien saatossa tuolit ovat kadonneet jonnekkin.
Tässä samalla muuten näette myös ensimmäiset vilaukset Uuden Hyypiölän olohuoneesta.
Lapset valtasi tosin tuolin jo lempipaikakseen, siihen kuulemma saa tehtyä hyvän "pesän".
Tämä on niin ajaton klassikko, että sopii kyllä monenlaiseen sisustukseen. Ja on muuten ihan kiva istuakkin.
Sopii tämä valkoinen malli aikas kätsästi vaalean lattian ja harmaan soffan kaveriksi.
Seuraavassa postauksessa lisää uudesta olohuoneestani, jääkäähän kuulolle.