Tuossa torstai-illan ratoksi jumpasta saapuessani se iski.
Olkkarin järjestyksessä ei nyt joku toimi.
Samaan hikeen sitten vähän huonekaluja siirtelemään. Jos ei ole elämää, niin puuhastellaan sitten kotiprojektien parissa.
Ensiksi tahdoin sen rakkaimman huonekalun esille paraatipaikalle, pois makkarin pimeästä nurkasta.
Mä niin lovetan tuota tuolia. Aitoa retrokamaa 70-luvulta. Askon Amigo-tuoli.
Sitten vielä soffa toistepäin, alkoi hermoja raastamaan töllöttimen katsominen niska vinossa.
Tänne muuttaessani olin niin ihmeissäni avoimesta tilasta, kun olen asunut ahtaasti vuosikaudet.
Mutta nyt olkkari kaipasi jotain rytmiä, ja näin nyt on selvästi olkkarin puoli erikseen ja keittio omassa tilassaan..
Ja nyt liian pieni matto onkin just passelin kokoinen, kuinka kätevää.
Ensiviikolla saapunee tilaamani uusi VALKOINEN töllötin, tuon lainatelkkarin tilalle. Jes, taitaa 40 tuuman telsu tuntua leffakankaalta tämän jälkeen!
Nyt rojahdan tuohon, turkispeiton alle. Rankka viikonloppu takana, ja lapset lähtivät isälleen. Tilanne vaatii lohtupizzaa ja punaviintä.
